Taustaa ja vastauksia suosituimpiin kysymyksiin - FAQ

Koulutus
Asun ja työskentelen Järvenpäässä. Olen peruskoulutukseltani yo-pohjainen markkinointimerkonomi. Työn ohella olen opiskellut itselleni kaksi tutkintoa, MAT eli Mainonnan ja markkinointiviestinnän tutkinnon, josta periaatteessa sain valmiudet työskennellä tekstisuunnittelijana eli copy writerina. Lisäksi opiskelin Haaga-Heliassa tiedottajaksi.
 
Työhistoria 
Työskentelin b-to-b-sektorilla yhteensä 23 vuotta, lähinnä viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä. Viimeiset 7 vuotta erikoistuin verkkoviestintään ja vastasin työpaikkani verkkokaupoista ja nettisivustoista. Siirryin vapaaksi kirjailijaksi elokuussa 2013.
 
Miksi taiteilijanimi?
Kirjoitan taiteilijanimellä siksi, että kuvittelin kirjoittavani vuosia päivätyön ohella ennen kuin minulla olisi taloudellisesti mahdollista jäädä vapaaksi kirjailijaksi. Halusin jonkinlaisen intimiteettisuojan lähinnä työtäni varten, koska viestintähommissa tapasin päivittäin uusia ihmisiä, enkä halunnut joutua selittelemään “toista ammattiani”. No, sitten ilmenikin, että pääsin vapautumaan arkityöstäni jo toisen romaanin jälkeen, joten kirjailijanimi olikin palvellut tarkoitustaan vain lyhyen aikaa, mutta kun se kerran oli otettu käyttöön, sen oli myös jäätävä siihen.
 
Kirjoittamiseen liittyvät kurssit
Kirjoittamisen puolella olen käynyt kaksi erilaista kurssia. 2009 Järvenpään työväenopiston Kirjoita kirja. Pelko pois! -kurssin, joka oli kirjailija/toimittaja Pauliina Suden vetämä. Syksyllä 2010 alkoi Oriveden opiston Kohti mestaruutta -kurssi, joka päättyi syyskuussa 2011. Se oli erittäin tehokas kurssi, joka tähtäsi valmiiseen romaanikäsikirjoitukseen ja sen lopputuloksena syntyi Näkijän tytär (tai Ilvesten sukua, joka oli esikoiseni työnimi siinä vaiheessa, kun lähetin sen kustantamokierrokselle).
 
Millainen projekti on yksi romaani?
Yksi romaani vaatii aikaa 8-12 kuukautta. Riippuu tietysti aina siitä, miten pitkää juonikuviota ja miten runsas henkilökaarti on romaaniin tulossa. Taustatutkimusta teen jokaista kirjaa varten ja koska kyseessä on historiallinen romaani, taustojen selvitys on erittäin tärkeä osa koko prosessista. Onneksi se on hauskaa ja luo koko ajan uusia ideoita! Taustoja selvitän tietokirjoista, pro gradu -tutkielmista, aikalaislähteistä (taide, musiikki, runot, saagat yms.), tv:n dokumenttiohjelmista, teen tarvittaessa haastatteluja, otan yhteyttä alan tutkijoihin ja käyn romaanin tapahtumapaikoilla. Myös paikkakuntien historiikit ovat tärkeitä lähteitä.
 
Miksi juuri historiallinen romaani?
Historia on aina kiinnostanut minua, jo siitä asti, kun opin lukemaan. Alussa minulla ei ollut mitään suosikkiaikakautta vaan kaikki kävi. Keskiaika “iski kyntensä” minuun, kun tutustuin mm. Kaari Utrion, Ken Folletin ja Juliette Benzonin keskiaikakirjoihin. Myös Ivanhoen ja Robin Hoodin tarut veivät sydämeni. Näiden lukukokemusten jälkeen ryhdyin lukemaan keskiaikaa käsittelevää tietokirjallisuutta romaanien ohella. Ja kun tuli aika kirjoittaa se oma kirja, tiesin heti, että tarina sijoittuisi keskiaikaan.
 
Miksi keskiaika?
Keskiaika on kiehtova, koska se on ristiriitaisuuksien aikaa. Varsinkin naisen asema oli välillä hyvinkin mustavalkoinen. Nainen oli joko jalustalle nostettu Neitsyt Maria -tyylinen äitihahmo tai Raamatun petollinen Eeva. Luostarin hämyssä mietiskelevä nunna tai yleisen saunan halveksittu portto. Etäältä palvottu, eteerinen, trubaduurien ylistämä linnanrouva tai pelätty ja vainottu noita. Ei ollut yhteisiä, kaikkien noudattamia lakeja, ei tarpeeksi vahvaa keskusvaltaa, jotta ihmisillä olisi ollut varmuutta oikein mistään. Suku oli yksilön suoja. Jos petit itsesi, petit sukusi. Meuhkattiin ritarien kunniasäännöstöstä, mutta silti nuo haarniskoissaan saapastelevat uljaat ritarit sortuivat käsittämättömään väkivaltaan. Sauna- ja kylpyläkulttuuri kukoisti, mutta siitä huolimatta ihmiset - lähinnä rahvas - elivät melkoisen lian ja saastan keskellä.
 
Vastakohdista syntyy konflikteja, konflikteista hyviä juonenkäänteitä ja tarinoita. Keskiaika oli väkivaltainen ja pelottavakin aikakausi. Silti ei tarvitse matkustaa kovinkaan kauas ennen kuin törmää samankaltaisiin ongelmiin myös nykymaailmassa. Syyria, Afganistan, Afrikka. Kirjoittamalla historiasta voi kirjoittaa myös nykyajasta, vaikkakin käsitellyt ongelmat ja kipupisteet onkin etäännytetty satojen vuosien taakse. Lisäksi minua on aina kiehtonut uskonto ja sen valtava vaikutus ihmiseen. Miksi meidän on pakko uskoa johonkin myyttiin, jonka todenperäisyyttä ei ole vieläkään todistettu? Miksi pelkäämme kuolemaa niin paljon, että tarvitsemme jonkun vakuuttamaan itsellemme, ettei se ehkä olekaan loppu vaan jonkun uuden alku? Keskiajalla uskonnon tarpeen vielä ymmärtää, koska ihmistä ympäröi maailma, joka tuntemattomassa valtavuudessaan kuhisi erilaisia pelkoja ja kauhuja. Oli helpotus turvautua Jumalaan ja pyhimyksiin, ilman heitä ihminen olisi ollut aivan yksin.
 
Mistä kipinä kirjoittamiseen?
Miksi sitten ryhdyin kirjoittamaan? Oikeastaan olen kirjoittanut aina, yläasteikäisestä lähtien. Säännöllinen “pöytälaatikkokirjoittaminen” lopahti siinä vaiheessa, kun ura ja muu yksityiselämä vaativat veronsa. Ei ollut aikaa, eikä energiaa. Kunnes. Täytin 40 ja ymmärsin, etten halua jäädä eläkkeelle yritysmaailmasta. Silloin oli pakko pysähtyä ja miettiä, mitä haluaisin tehdä seuraavat 25 vuotta. Pohdiskelun tuloksena muistin jälleen, että pidin kirjoittamisesta ja että lukeminen oli aina ollut rakkain harrastukseni. Päätin yrittää ja yrittää tosissani, tällä kertaa en kirjoittaisi pöytälaatikkoon ja vain omaksi ilokseni. Siitä se sitten lähti, rouva Margareeta nousi ratsunsa selkään ja suuntasi haukkametsälle…
 
Teosluettelo
  • Näkijän tytär 2012 (Tammi)
    • Nuori Aleksis -palkintoehdokas
  • Siipirikko 2013 (Tammi)
  • Disa Hannuntytär 2014 (Tammi)
  • Neidonpaula 2015 (Tammi)
  • Kaarnatuuli 2016 (Tammi)

Jos kiinnostuit ja haluat tietää lisää kirjailijan työstä, lue Jussa Lehtisen tekemä nettihaastattelu tästä linkistä.